48. Supertyylikäs

Crescendojen suku: osa 48
---

Vasta aamun valjetessa Trevor palasi kotiin ja löysi eteisestä Andréen joka oli jäänyt yöksi.

Mies yskäisi.

Andrée ponnahti säihkätäneenä ylös ja Trevor istui sohvalle.

"Sinua olenkin odottanut!" baarimikko sanoi ja Trevor kehotti häntä istumaan viereensä.

"Haluaisin jutella, mutta ensin on pakko sanoa, että totta puhuen en uskonut siihen lottovoitto juttuun ennenkuin saatoin Ivyn tänne ja näin asuntonne"

"Niinkö?" Trevor kysyi lipevästi.

"Aivan niin. Hetk-.."

"Lopeta ennenkuin aloitat. Tuo on halpamaista yrittää kääntää tilanne nyt."

"Yritin jutella nätisti, mutta ei sitten. Olen aina katsonut sormieni läpi Ivyn baarissa oloa, sillä ei hän yksinkään voi olla."

"Mutta se, että otat toisinaan ihan liikaa ja jätät hänet täysin huomiotta katsomaan juhlimistasi ei ole hyväksyttävää!"

"Tajuatko miten pelottavaa se voi olla? Hän teeskentelee, että sellainen on ok, koska hän on tottunut siihen. Et sentään ole väkivaltainen ympäripäissäsi, mutta ei lapsen pitäisi nähdä sellaista."

"Mutta mitäpä minä saarnaan. Olet nytkin kännissä tai vähintään krapulassa. Tuskin muistat tätä myöhemmin", Andrée huokaisi ja lähti.

Heti hänen lähdettyään Ivy ryntäsi isänsä luokse, sillä hän oli herännyt meteliin.

---

Arki jatkui normaalisti. Ivy hoiti kotiaskareensa ja Trevor teki mitä parhaiten osasi.

---

Vuodet vierivät jälleen. Trevor piti suihkurusketuksellaan yllä mielikuvaa varakkuudestaan. Muu rapisikin samalla, kun hän kulutti päivänsä nukkuen jäätyään rahojen myötä pois työelämästä.

Ivykin kasvoi. Vaikka hänellä olikin kotona kaikkea mitä toivoa saattoi tyttö tykkäsi pistäytyä toisinaan puistossa tai kirjastossa.

"Juliana. Älä kato heti, mutta tuolla oikeella on täydellinen."

"Toi brunette vai?" Juliana niminen tyttö kysyi ystävältään tämän nyökätessä.

"Jep, mennään juttelemaan," iholtaan tummempi tyttö sanoi.

"Hei, anteeksi jos me häiritään. Mutta mä olen Juliana ja tässä on mun ystäväni Chantelle."

"Ette toki häiritse. Mun nimi on Ivy. Ivy Crescendo."

"Juliana kato noita lettejä. Miten söpöä. Mähän sanoin, että se on täydellinen."

"Täydellinen mihin?"

"Ah niin. Joka vuosi Bridgeport Hillsin seurapiirikerho järjestää hyväntekeväisyystapahtuman. Tänä vuonna me otetaan osaa tekemällä jostakin taviksesta tyylikäs. Tehdään muodonmuutos ja laitetaan siihen kuluvat rahat hyväntekeväisyyteen", Juliana selitti.

"Me tehdään susta supertyylikäs!!" Chantelle hihkaisi.

"Anteeksi, mutta mä asun Bridgeport Hillsin puolella. Miksen ole kuullut koko kerhosta?"

"Asutko? Vau, upeeta. Rikas, joka on tavis", Chantelle totesi.

"Olenkohan kuitenkaan oikea henkilö.." Ivy empi.

"Suostuisit nyt", Juliana pyysi.

"Hyvä on. Mä suostun!"

---

Jo samana iltapäivänä Ivy oli valmis:

"Vau! Oot tosi kaunis. Varsinkin sun uus hiusväri on mega hieno!"

"Meiän on pakko juhlistaa tätä jotenkin. Kunpa vaan ois joku paikka josta saatas alkoholiakin", Chantelle totesi.

"Mä tiedän yhden baarin. Me päästään varmasti sisään!" Ivy keksi.

---

Mitäs mietteitä osa herätti Andréen, Trevorin tai Ivyn kohdalla? Onko Ivyn muutos posiitiivinen?

EDIT: Koska taas on jäänyt vähän tämä osien julkaisu niin tässä jo seuraava osa samaan putkeen. :-D Hyviä lukuhetkiä!

Poinsettia